Kuva: Ossi Gustafsson © Ikäinstituutti.

Muisti

Ikääntyessä mieleen palauttaminen kestää usein kauemmin kuin nuorempana. Myös uuden oppimiseen tarvitaan enemmän aikaa. Lähimuistin heikkeneminen arkea haittaavalla tavalla tai ajan ja paikan hahmottamisen vaikeudet eivät kuulu tavanomaiseen ikääntymiseen, vaan saattavat olla merkki alkavasta muistisairaudesta. Muistisairaudet vaikeuttavat esimerkiksi ihmisten tunnistamista tai juuri kerrotun tai tehdyn asian muistamista.

Muistisairaudet tekevät ihmisen helposti epävarmaksi, minkä vuoksi kannustava ja hyväksyvä vuorovaikutus on keino tukea iäkkään hyvinvointia. Muistin hyvään säilymiseen voi vaikuttaa itsekin. Hyvä fyysinen terveys ja mielen hyvinvointi sekä myönteiset asenteet edistävät muistitoimintoja. Sosiaalinen aktiivisuus kuten ystävien tapaaminen tai järjestöelämään osallistuminen vaikuttavat myönteisesti muistamiseen.

Ikä ja oppiminen

Nuori ja ikäihminen oppivat eri tavalla. Ikääntyessä uuden tiedon tallentaminen muistiin saattaa vaikeutua, jos tietoa tulee kerralla paljon. Mieleen painaminen ja mieleen palauttaminen hidastuvat vähitellen iän myötä, mutta toisaalta vuosien mittaan kehittyneet kokonaisuuksien hahmottamisen sekä asioiden yhdistelemisen taidot ovat apuna uusia asioita opiskeltaessa. Aikuisen vahvuuksia oppimisessa ovatkin motivaatio ja elämänkokemus. Opiskelu kannattaa muokata ikäystävälliseksi ja varata sille aikaa sekä itselle sopiva ympäristö. Uuden kokeilu ja haasteisiin vastaaminen laittavat aivot työskentelemään ja auttavat myös muistin säilymisessä.